Niin se on viikko vierähtänyt. On yhä vain enemmän syksy. Minulla viikko on kulunut syysnuhaisena, sukkaa neuloessa ja viimeisiä opintoja opiskelupaikkaani tehdessä, sekä tämän viikon Berliinissä käynnin järjestelyjä hoitaessa. Hieman kiirettä siis pitää :)
Juuri nyt istun keittiönpöytäni ääressä Tampereella ja mietin mistä kirjoittaa tänään. Ehkä voisin avata hieman vaalitunnustani ''Yhteys on silta iloon''.
Haluan vaalitunnuksellani tuoda esille sitä, että seurakunnan toiminnassa on mahdollista kokea monenlaista yhteyttä. Arjessa ja jumalanpalveluselämässä yhteyttä Luojaan, mutta myös yhteyttä muihin seurakuntalaisiin. Seurakunnan toiminnassa tärkeänä pidän keskenään erilaisten ihmisten kohtaamista. Eri ikäisten ihmisten kohtaaminen on mielestäni yksi hienoimmista asioista, joita monipuolinen toiminta seurakunnassa voi tarjota. Alakoulun ensimmäisellä luokalla ollessani kävin iltapäiväkerhossa Oriveden seurakuntatalolla, jossa kerran viikossa toimi ainakin silloin myös lähetyskirpputori. Lähetyskirpputorin vanhemmat tädit ja mummot olivat mukavaa juttuseuraa silloin kun toiset koululaiset eivät olleet vielä tulleet koulusta.
Pidän tärkeänä myös kirkkokahviperinnettä. Jumalanpalveluksen jälkeinen yhteinen hetki kahvin ääressä sunnuntaiaamupäivänä on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma seurakuntalaisille. Kirkkokahvien yhteydessä on hetki aikaa istahtaa alas ja vaihtaa kuulumisia. Kirkkokahveilla kohtaavat myös juuri eri ikäiset ihmiset.
Oriveden seurakunta on Reilu seurakunta, eli se on saanut Reilun kaupan seurakunnan -tittelin sitouduttuaan noudattamaan Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kriteerejä (yksi kriteeri on käyttää Reilun kaupan tuotteita kaikissa kahvituksissa). Reiluna seurakuntana toimiminen parantaa kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden sekä heidän perheidensä elämää. Kirkkokahveilla voi myös tuntea yhteyttä kaukana elävään lähimmäiseen kansainvälisen diakonian kautta.
Seurakuntavaaliehdokkaana haluaisin nostaa kotiseurakuntani profiilia Reiluna seurakuntana, sekä painottaa siinä erityisesti seurakuntien yhteistä ympäristö- ja yhteisvastuuta.
Seurakunnan toiminnassa olisi tilaa toiminnalle, joka sopisi lukuisille seurakuntalaisille, vaikka meille nuorille aikuisille, jotka eivät vielä ole löytäneet paikkaansa ja yhteytensä suuntaa. Haluaisin kannustaa seurakuntalaisia olemaan yhteydessä luottamushenkilöihin ja kertomaan toiveistaan toiminnan järjestämisessä. Mielestäni esimerkiksi Changemaker -verkoston toiminta pienissäkin kaupungeissa ja seurakunnissa on väylä yhteyteen, jossa enemmänkin konkreettisilla teoilla kuin sanoilla tehdään työtä kaukaisen lähimmäisen hyväksi.
Yhteyden ja yhteisöllisyyden näen Orivedellä kehitystä kaipaavina osa-alueina. Koko kaupungin yhteisöllisyyttä voisi nostaa ajatus siitä, että seurakunta ei ole erillinen muusta kaupungin toiminnasta vaan keskeinen osa sitä ja päinvastoin. Yhteistyö muiden tekijöiden, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kanssa, on tärkeää ja voimauttavaa toimintaa.
Yhteys tuo iloa. Toisten ihmisten kohtaaminen tuo iloa ja antaa paljon eväitä monenlaiseen elämiseen.
Tässäpä naputtelut tällä kertaa!
Ruut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti